Joka talvi lehtien lööpit kiljuvat, kuinka talvi yllättää autoilijat, ainakin pääkaupunkiseudulla. Meissä kehä kolmosen ulkopuolella asuvissa moiset uutiset aiheuttavat lähinnä hyväntahtoista naureskelua, kuinka talvi voi yllättää talvella?
Mielestäni vähän samaan kastiin kuuluvat uutiset, jotka tekevät ihan normaalista hellejaksosta tai pakkastalvesta poikkeuksellisen, ja joihin haetaan syytä milloin mistäkin asiasta.
Haitissa järisee maa ja yli 200 000 ihmistä kuolee. Sama tapahtui Aasiassa muutama vuosi aikaisemmin, on tapahtunut useita kertoja aikaisemminkin ja me olemme ymmällämme, kuinka mitään tämänkaltaista voi tapahtua? Vaikka jo peruskoulussa meille opetetaan perusteet mannerlaattojen liikehdinnästä, niin siltikin asia on jotenkin vieras ja kummallinen ja selityksiä tapahtumille on jälleen keksittävä. Entisaikoinan vastaavassa tilanteessa uhrattiin jumalille, jotta nämä leppyisivät, nykypäivänä syytä yritetään etsiä ihmisen toiminnasta, Aasian tsunamijäristyksen aikaan puhuttiin venäläisten asekokeista, Haitin tapauksessa taas USA:n uudesta maanjäristysaseesta.
Itse olen katastrofielokuvien ystävä, olkoonkin, että ne ovat pääsääntöisesti huonoja ja käsikirjoitukseltaan samaa kaavaa noudattavia kökköjä, joissa ainoastaan se itse katasrofin aiheuttaja muuttuu. Suosikkini on BBC:n tuottama ”Super volcano”, joka kuvaa Yellowstonen supertulivuoren posahtamista. En tiedä, onko sitä näytetty Suomessa, itse katsoin sen You Tubesta.
Yellowstonehan on nyt jälleen ajankohtainen katastrofiskenarioiden lietsonnan kohde. Vuosi sitten alueella koettiin melkoinen pienten maanjäristysten sarja ja vaikka tiedemiehet hokivat, että ”kyllähän se voi posahtaa milloin vaan, mutta ei se nyt ehkä luultavasti kuitenkaan”, niin siltikin ympäri maailmaa ihmiset seurasivat tapahtumia ja Suomessakin miltei jokaisella internetin keskustelufoorumilla kauhisteltiin asiaa. Itsekin vilkuilin netissä roikkuessani Yellowstonen nettikameraa, että jos vaikka siellä jotain tapahtuisi, salaa kait sitä odotti näkevänsä jonkinlaisen katastrofielokuvan tositv-version.
Vuosi sitten Yellowstonen maanjäristykset sitten laantuivat, mutta nyt maanjäristykset ovat taas kiihtyneet.
Siellä pinnan alla kytee supertulivuoreksi nimetty jättimäinen kaldera, muinaisina aikoina romahtaneen tulivuoren ydin, joka on kooltaan pääkaupunkiseutumme luokkaa. Kyseisen tulivuoren purkaus aiheuttaisi Pohjois-Amerikassa massiivista tuhoa ja vaikuttaisi globaalisti ilmastoon viilentävästi. Jossain on puhuttu jopa 4 asteen lämpötilan viilenemisestä.
On fakta, että Yellowstonen purkautumissyklien perusteella sen tulisi näinä aikoina possahtaa, mutta on otettavaa huomioon, että geologisessa ajanlaskussa tuhatkin vuotta on lyhyt aika, niin se ”näinä aikoina” voi tarkoittaa yhtä hyvin huomista, kuin ensi vuosituhattakin.
Ja jos ei riitä Yellowstonen kauhistelu, niin voipi miettiä sitä, että sen lisäksi maailmassa on monia muitakin supertulivuoria, joista joku voi periaatteessa milloin vaan räjähtää tuhoisin seurauksin. Esim. 1815 purkautui Indonesiassa sijaitseva Tamboran tulivuori, joka on ihan tavistulivuori, mutta purkaus tunnetaan historiallisen ajan suurimpana. Purkauksen seurauksena ilmakehään pääsi suunnaton määrä pölyä, minkä jälkeen ilmeisesti tunneissa esim. Pohjois-Amerikassa lämpötila laski jopa 35 asteella ja jokia jäätyi keskellä kesää. Vuosi 1816 tunnetaan mm. pohjoisessa Euroopassa ”kesättömänä vuotena”.
Tamboran purkauksen on arvioitu laskeneen maapallon keskilämpötilaa 3 asteella, joten melkoisen lähelle Yellowstonen kuvitellun purkauksen seurauksia päästiin. Kuoliko silloin eläimiä sukupuuttoon tai ihmisiä massoittain? En osaa sanoa, mutta kyllähän sitä miettii, että kuinka nykypäivänä ihminen tai yhteiskunta selviäisi vastaavassa tilanteessa.
Useat oikeusoppineet ovat nyt ottaneet kantaa suomalaiseen oikeuskäytäntöön, jonka myötä on seksuaalirikoksista langeteltu naurettavan lieviä tuomioita. Viimeisimpänä Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta totesi, että toisin kuin muualla läntisessä maailmassa, Suomessa raiskaustuomioissa on miesnäkökulma ja asiaa katsotaan liikaa tekijän, ei uhrin kannalta.
Myöskin oikeusministeriössä kerrotaan olevan tekeillä esitys pedofiilien rangaistusten koventamisesta, joten pientä toivoa on, että asiassa edetään hieman parempaan suuntaan.
Syytä seksuaalirikosten rangaistusten rankalle koventamiselle onkin, sillä jälleen tänään uutisoitiin miehen saaneen puoli vuotta ehdotonta vankeutta 15-vuotiaan tytön seksiinpakottamisesta, tuomion ”kovuus” johtui miehen aikasemmasta rikostaustasta, muuten hän olisi luultavasti selvinnyt ehdollisella tuomiolla. Käräjätuomari ja lautamiehet suhtautuivat muutenkin asiaan melkoisen kevyesti ja muotoilivatkin tapahtumat seuraavaan muotoon:
”Kaksi miestä ja kaksi naispuolista henkilöä on kesäisen kevyesti vaatetettuna viettänyt alkoholia nauttien juhannusta keskenään, lukee tuomiossa… Toinen nainen ja toinen mies ovat siirtyneet eri huoneeseen samalla kun toinen mies ja toinen naispuolisista henkilöistä ovat jääneet makoilemaan sängylle vierekkäin televisiota katsellen… Kerrotun kaltainen lähtökohtatilanne on omiaan synnyttämään seksuaalisesti virittyneen ilmapiirin.”
Tapauksen mies oli kolmekymppinen, ”nainen” taas 15-vuotias tyttö.
Mielestäni seksuaalirikoksista tulisi langettaa aina ehdoton vankeustuomio ja jos tekijä olisi ulkomaalainen, niin hänet tulisi poistaa maasta välittömästi.
Raiskauksia ei pitäisi missään nimessä luokitella sen mukaan, onko tilanteessa käytetty väkivaltaa vai ei, samoin tuollaisten 15-vuotiaiden kohdalla ei pitäisi puhua ”seksiinpakottamisesta” vaan ”törkeästä lapsen hyväksikäytöstä” tai ”raiskauksesta”.
Tekstin alussa mainitsemani professori Terttu Utriainen totesi Ilta-Sanomien jutussa toivovansa, että oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekisi vertailevan tutkimuksen raiskausrikostuomioista Suomessa ja muualla Euroopassa. Itse lisäksi tekisin lisäksi jonkinlaisen vertailevan tutkimuksen siitä, millainen vaikutus seksuaalirikollisuuteen olisi bordellien laillistamisella ja ottaisin julkiseen keskusteluun ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset.
Luettuani uutisen, joka kertoo Napolilaisen pizzan saaneen EU:n TSG-merkin, tulipa mieleeni tilittää epäkohdasta, joka ärsyttää minua suunnattoman paljon.
Karjalanpiirakka sai jokunen vuosi sitten EU:lta tuotesuojan, jonka mukaan karjalanpiirakaksi saa kutsua ainoastaan piirakkaa, jonka ”taikinasta pitää olla ainakin puolet ruista ja täyte saa olla vain puuroriisiä, ohraa tai perunaa.”
Nyt kuitenkin on sillä tavalla, että karjalanpiirakoina myydään vaikka millaista koneella valmistettua paksukuorista paskaa. Olemmekin ystäväni, joka on oikea ”karjalan”piirakan asiantuntija (Karjalan heittomerkeissä siksi, ettei meillä sanota ”karjalanpiirakka” vaan ”piirakka” tai ”piiras”), tulleet siihen lopputulokseen, että piirraita pitäisi kutsua karjalanpiirakoiksi vain ja ainoastaan silloin, kun ne ovat valmistettu käsin ja mielellään vielä joko Suomen tai Venäjän Karjalassa, Venäjän siksi, että olen syönyt muutamia kertoja petroskolaisen mummelin tekemiä piirroita ja nehän olivat melkein yhtä hyviä, kuin oman mummoni tekemät.
Aidot ja alkuperäiset piirroot ovat kotoisin Pohjois- ja Raja-Karjalan alueilta. Uskallan väittää, että minun mummoni tekee maailman parhaita piirakoita, sellaisia oikein ohutkuorisia ja esteettisesti erittäin kauniita, puuron hän tekee tietysti täysmaittoon, mummo kun ei ”kurrista” välitä. Aitojen piirroitten valmistamisen lahjan hän on antanut myöskin jälkipolville, tosin itse olen aika surkea kyseisessä hommassa. Piirakkatalkoissa keskitynkin lähinnä hämmentämään puurohuttuu ja maistelemaan ihania, kuumia piirroita, joiden päälle lossautettaan puoli killoo voita ja irvistetään Pekka Puskalle.
Mummo aina muistelee, että hänen lapsuudessaan arkena paistettiin sellaisia TOSI isoja piirakoita ja juhlahetkiin sitten pieniä ”sulhaspiirakoita”. Ihan tuolla Rajakarjalassa on tehty sellaisia keitinpiirruita, jota myöskin on kutsuttu sulhaspiirakoiksi, joiden valmistuksen salat eivät tiedossani ole, mutta niiden syömisessä olen melkoisen kokenut. NAM!!
Teollisten piirakoiden kutsuminen ”karjalanpiirakoiksi” on mielestäni ihan sama asia, kuin aikaisemmin kaikenlaisen tanskalaisen lehmänmaitomoskan myyminen ”fetana”. Onneksi pistivät sen kuriin. Ja onhan se ihan hyvä, ettei enää mitään porkkanapiirakoita karjalanpiirakkana myydä, mutta silti teollisesti valmistettujen mönttien myyminen karjalanpiirakoina on väärin meidän ruokakulttuuriamme kohtaan. Ja vähän sama homma paistin kanssa. Nykyään ”karjalanpaistina” tarjoillaan uunissa keitettyä lihaa, mikä on mautonta, harmaata mössöä ja millä ei ole mitään tekemistä sen paestin kanssa, jota karjalanpaisti on aikoinaan ollut ja mitä se vielä monin paikoin on.
Paljon puhutaan siitä, ettei meillä Suomessa ole mitenkään mielenkiintoista ruokakulttuuria. Ai ei vai ole? Kannattaisi varmaan vähän paremmin tutustua asiaan, koska ainakin itäsuomalainen ruokaperinne on paitsi herkullinen, niin jännittävä. Kaalikäärylleet ja -laatikko, paesti, sultsinat, kukkoset ja vatruskat, lanttukukko (voita päälle puoli killoo ja irvistys Pekka Puskalle, NAM!!)… entäs mustikkakukko ja äipän paistama ruisleipä… aijai.
Suomalaisista perinneherkuista täytyisi tehdä aivan erityisen suojelunalaista tavaraa, koska maailma ei niitä tunne ja esim. just piirraitten valmistus on vain pienen porukan hallussa. Tosin on kyllä sanottava, että nykyään monet nuoret aikuiset ovat jälleen kiinnostuneet meidän omasta ruokaperinteestämme ja yllättävän moni siellä opiskelijakämpässäänkin nykyisin piirakoita paistelee!
Pahoinpitelyistä ei juurikaan törkeää rattijuopomusta kummosempaa rangaistusta taida saada, seksuaalirikos ei myöskään merkittävää lisäkakkua tuo. Aamulehti kertoilee, että kahta poikaansa raiskannut ja pahoinpidellyt nainen, äiti, sai puolitoista vuotta ehdollista vankeutta ja hän joutuu maksamaan muutaman tuhat euroa vahingonkorvauksia pojille.
Toissa päivänä uutisissa kerrottiin vauvansa sairaalakuntoon pahoinpidelleen äidin saaneen myöskin puolitoista vuotta ehdollista vankeutta.
Hassua. Luulin, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kaikkein suurinta valtion suojaa ja turvaa nauttivat kaikkein heikoimmat, ne, jotka eivät voi puolustaa itseään.
Olen luullut väärin.
Suomessa lapset ovat lainsuojattomia, joita ei suojele laki eikä valtio. Lapset ovat vanhempiensa armoilla ja jos lapsen osaksi sattuu pedofiilimutsi tai väkivaltainen sekopää, niin se on vaan voi voi.
Jotenkin aina vähän tuntuu, että aikuisten oikeudet menevät lasten oikeuksien ohi, vaikka mielestäni sen täytyisi olla niin, että lapset ja lapsen etu menee aina kaiken muun ohitse. Tuollaisilla tuomioilla, joilla ei ole mitään arvoa, viestitetään ainoastaan siitä, että äiti saa kohdella lastaan periaatteessa miten vaan tai jos kohtelee huonosti, niin sitä ymmärretään ja sukulaissuhde on jotenkin rikosta lieventävä tekijä.
Ja kun kuitenkin elämme feminismin ihmelandiassa, niin kyllähän sitä luulisi naisellisten arvojen olevan hieman pehmeämpiä ja varsinkin seksuaalirikoksiin ja lapsiin kohdistuviin väkivaltarikoksiin puututtaisiin erityisen rankalla kädellä. Ainahan sitä on jauhettu, että ”jos naiset johtaisivat maailmaa, niin ei olisi sotia ja kälä kälä kälä”, mutta eipä tuo näytä ihan niinkään olevan, jos ei saada edes tässä pienessä maassa, jossa oikeusministerinä on nainen, seksuaalirikollisia kuriin ja vankilaan. Tai no, pakkohoitohan tuollaisille olisi se oikea osoite.
Kyseisen tapauksen ”äiti” pilasi kahden poikansa elämän totaalisesti ja hän selvisi tuollaisella tuomiolla? Mikä maa se tämä tämmöinen Suomi oikein on?
Sauli Niinistö tuli sitten täpärästi valituksi jatkamaan puhemiehenä 89 äänellä. Koska äänestyksen tulos oli niin surkea ja eduskunnassa on vallallaan Niinistön vastainen protestimieliala, niin Niinistö harkitsee koko pestinsä jättämistä.
Kun kyse on suljetusta äänestyksestä, niin emme tiedä, ketkä häntä vastaan äänestivät. Niinistö itse arvioi, että demareista ja keskustasta kapinaporukkaa löytyy.
Näistä puhemiehistähän normaalisti sovitaan jo etukäteen ja äänestykset ovat vain muodollisia, joten tässä tapauksessa Niinistö on siitäkin syystä pettynyt, että hänen mukaansa puhemiehen nimityksestä oli nytkin ihan normimeiningillä sovittu, mutta silti vedettiin överiksi.
Osa äänestyslipuista hylättiin, sillä niissä oli lukenut vain ”Niinistö”, vaikka hyväksytyssä äänestyslippusessa olisi pitänyt olla sekä etu- että sukunimi.
Kääriäisen Seppo (kesk.) kiirehtikin toteamaan, että keskustan eduskuntaryhmässä tehtiin Sauli Niinistön äänestämisestä selvä päätös ”etu- ja sukunimiä myöten”.
Demarit eivät ole vielä tainneet kommentoida mitenkään tilannetta, mutta vihreiden Ville Niinistö ilmaisi paheksuntansa moista ”lapsellista protestointia”.
Vaan mikä on se johtopäätös, jonka tästä tilanteesta voi vetää? Ei ehkä vielä mitään, koska tuskin on asia loppuunkäsitelty, mutta tässä vaiheessa voi todeta, että eduskunnassa on aikamoinen joukko kusipäitä, joiden paikka olisi mielisairaalan suljetulla osastolla eikä eduskunnassa päättämässä meidän asioistamme!
”Mikä on sellainen niukkuuden jakaja, joka itse elää runsaudessa? Ei mikään”, sanoi Niinistö viitaten eduskunnan säästökuurin vuoksi ruikuttaviin protesti-iitoihin.
Toivottavasti Sauli jättää nuo koiran karvoissa asuvien kirppujen ulosteessa elävien bakteerien sukupuolielinten kokoiset aivot omaavat paskiaiset omaan arvoonsa ja jatkaa työtään.
Eduskunnassa on kapinamieliala noussut (hyvä että edes jokin saa sielläkin aikaan kapinamielialaa), syynä Niinistön määräämä säästökuuri, jonka vuoksi kansanedustajat joutuvat valitsemaan edullisia lentoreittejä, halvempia hotelleja ja, voi sniif, joutuvat matkustamaan taviskansan kanssa samassa luokassa junassa.
Suomen Kuvalehti on tarttunut tähän järkyttävään epäkohtaan ihan kahden artikkelin voimin. Toisessa artikkelissa demariedustaja Sinikka Hurskainen kertoo:
”Meille virnuillaan, onko Suomi todella noin köyhä maa. Junassa kollegat tulevat kysymään, haluammeko heiltä lehtiä tai sämpylöitä, kun istumme yksin toisessa luokassa.”
Voi voi, on se varmasti Sinikalle tosi rankkaa tuo elämä, kun joutuu ihan yksin matkustamaan toisessa luokassa, eikä ole edes ilmaista pullaa tarjolla…
Jonkinmoista kikatusta aiheutti toisen artikkelin kohta, jossa Hurskainen kertoo joutuneensa Brysselissä majoittumaan niin huonoon hotelliin, että siellä olivat pyyhkeetkin niin likaiset, ettei niihin voinut kuivata itseään Lähinnä tulee mieleen, ettei kyse ole rahan puutteesta, vaan hotellimajoitukset varanneen henkilön tekemästä käytännön pilasta.
Kun muistellaan eduskunnan 100-vuotisjuhlien laskua, oliko se nyt 5 miljoonaa euroa, ja ulkomailla ramppaavia ylisuuria delekaatioita (esim. Lipposen perheen viininhakumatka Etelä-Afrikkaan, 75 000€…), niin en yhtään ihmettele, jos joku on pikkasen jotain jäitä laittanut ”kansan”edustajien rahantuhlaushattuun.
Ja äijän ees ilikijjäät valittaa aikana, jolloin kertoillaan uutisissa, että suomalaisten on valmistauduttava nyt kiristelemään pariksi vuodeksi vöitään ja työttömyys kasvaa ja kasvaa ja ihmiset alkavat olla ihan ihmeissään elämänsä kanssa. Mielestäni tuollaiset Hurskaiset vain vahvistavat sitä kansalaisten mielipidettä, ettei kansanedustajilla ole pääsääntöisesti mitään hajua tavallisten ihmisten elämästä. Tuokin täti urputtaa, kun ei saa matkustaa paremmassa luokassa yhteiskunnan laskuun, kun suurella osalla suomalaisista ei edes ole varaa matkustaa junalla ollenkaan. Maksaisi itse sen erotuksen, jos haluaisi businessluokassa matkustella. Kyllähän yritystenkin edustajat joutuvat näinä aikoina hieman miettimään, että millaisissa matkustusluokissa liikutaan.
Noh, jonkinlaista merkitystä vähäosaisten demariedustajien tyytymättömyys voi kuitenkin saada, sillä tulevana tiistaina eduskunnassa äänestetään puhemiehestä. Normaalista muodollisesta äänestyksestä saattaakin muodostua jonkinlainen sirkuspelle-esitys, sillä säästökuuriin ovat suuttuneet myöskin mm. eduskunnan eräkerholaiset, joita närästää se, ettei yhteiskunnan varoista enää makseta heidän ylellisiä illalliskutsujaan.
Oululainen työnvälitysfirma on keksinyt keinon karsia rupusakin työnhakijoistaan. Profilointi kyseisesllä välitysyrityksellä maksaa 300 €. Mielenkiintoista on se, että halukkaita maksajiakin on työnhakijoista löytynyt, joten varmaankin tuollainen tulee vielä yleistymään.
Samaan aikaan Sata-komitean perusturvaosaston työhön osallistunut köyhyystutkija Heikki Hillamo on huolestunut siitä, että hänen mielestään yhä enemmän työelämästä on tullut tietyn yhteiskuntaluokan etuoikeus, johon tavallisella köyhällä ei ole asiaa.
Viime eduskuntavaalien alla Jyrki Katainen otti kovasti kantaa siihen epäkohtaan, ettei monestikaan pienituloisen, esimerkiksi asumistuen piiriin kuuluvan ihmisen kannata ottaa vastaan satunnaista työtä, koska se saattaa paitsi tiputtaa ihmisen tukien piiristä kuukausiksi ja monissa tapauksissa esimerkiksi pienentää ihmisen tuloja radikaalistikin.
Sata-komitealta odotettiin ratkaisua nimenomaan tuohon epäkohtaan. Toivottiin, että esimerkiksi lapsiperhe, jossa on työttömyyttä, voisi jatkossa tehdä esim. osa-aikatyötä tai satunnaisia työkeikkoja ilman, että se heikentäisi perheen tuloja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, eikä kyseiseen epäkohtaan ole tulossa parannusta.
Heikki Hillamo varoittaa, että palkkatyöstä on tulossa parempiosaisten linnake, johon ei köyhällä ole asiaa. Työnhakijalle maksullinen työnhaku ei ainakaan auta asiaa, itse asiassa se lähinnä palvelee tuonta sosiaaliluokkaisen muurin rakentamista.
Kauppalehden uutisblogissa Miia Savaspuro kirjoittaa nuorisotyöttömyydestä ja siitä, kuinka epätodennäköistä on nuoren opiskelijan löytää itselleen kesätyöpaikka. Hän peilaa tilannetta omaan, vain kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin opiskelija pystyi itse valikoimaan itselleen sopivan työpaikan ja jolloin moni saattoi kesätyöpaikastaan saada suoraan pysyvän pestin. Nyt hyvin monet opiskelijanuoret jäävät kesäksi notkumaan toimeentulotukien varaan, työkokemusta ei kerry ja valmistuminen johtanee valitettavan usein korkeakoulututkinnonkin suorittaneille päätymisen kortistoon.
……..
Tilannehan alkaa olla yleisestikin melko katastofaalinen. Työttömiä on tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan 206 000, TE-keskuksen tilastot näyttävät surullisempaa lukua, 301 000 työnhakijaa ja työelämän ulkopuolella oli työikäisistä yli 1,4 miljoonaa ihmistä!!
1,4 miljoonassa työelämän ulkopuolella olevassa työikäisessä ihmisessä on tietenkin opiskelijoita, kotiäitejä ym., mutta todella hurjalta tuo luku vaikuttaa silti. Viime vuonna puhuttiin työvoimakatastrofista, kun vuoteen 2033 saakka työelämästä poistuu 10000- 25000 työikäistä vuodessa. Silloin laskettiin, että heitä paikkaamaan tarvittaisiin vuosittain 140 000 työikäistä maahanmuuttajaa ja vuoteen 2033 yhteensä 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa…
Meni vähän tämä kirjoitus asiasta kolmanteen, mutta kun tilastoja sotkeuduin lueskelemaan, niin todella kummalliselta vaikuttaa…
Olenko ainoa, jolle eivät nämä luvut jakeluun mahdu?
Tunnettu tosiasiahan on se, etteivät suomalaiset tajua omaa parastaan, joten valtiovallan on toimittava suomalaisten ulkoistettuna järkenä.
Joku oli ajatellut kysäistä vissiin Sosiaali- ja terveysministeriöstä, että eikös myöskin Alkojen aukiolo voisi vapautua niin, että sunnuntain päivälliselle voisi kipaista sen viinipullon Alkosta vasta silloin sunnuntaina. No eihän se herra isä mitenkään käy. Suomalaiset saattaisivat ostaa tiukkaa viinaa ja juoda itsensä humalaan ja vaikka kompastua maton reunaan, mikä voisi aiheuttaa Hy(y)ssälälle traumoja ja johtaa jatkotoimenpiteisiin esim. kävelijöiden kypäräpakon muodossa.
Vaan sillä tyypillä, joka erehtyi kyselemään Alkon sunnuntaiaukioloajan perään, on varmaan nyt jonkinlainen vitutuskäyrä otassa, nimittäin sen lisäksi, ettei STM ole edes villeimmissä kuvitelmissakaan ajatellut moista kauhuskenaariota kuin Alkon aukiolojen edes jonkinlainen vapauttaminen, niin siellä meitä juntteja viisaammat virkamiehet ovat vähän sellaistakin ajatelleet, että sunnuntaisin voitaisiin kieltää kaikenlainen alkoholin myynti. Siis myös sen keskioluen ja sidukan.
Voi perkele, tämä maa on luisumassa hiljalleen kohti natsi-Saksaa, jota johtavat mielenvikaiset sosiaalifasistit! Mikä helvetti siinä oikein on, että muualla EU:ssa voidaan myydä ruokakaupoissakin viinaa ja viiniä ja vaikka aamuyöllä kello kolme, mutta Suomessa ei voi??? Mikä meistä suomalaisista tekee niin tyhmiä, ettemme osaa muka mitään tehdä ilman, että jonkun korkeamman tahon on päätettävä puolestamme?
Minkä kumman takia ei voi Suomessakin olla ihan sellaista normaalia tuo touhu, eikä tämmöstä kyräilyä ja kieltopolitiikkaa???
Kyllä taas ois kirveellä töitä. Ai niin, eipä tuolleenkaan saa enää sanoa, kun joku saa traumoja ja kohta poliisit käyvät hakemassa laittomasta uhkailusta (mikä muuten on laillinen uhkailu?) putkaan.
Talous tuossa oliivilehtojen ja retsinan maassa on niin viturallaan, että Euroopan keskuspankissa jo vihjaillaan, että ”jäsenvaltioiden erolle rahaliitosta ei ole ainakaan laillisia esteitä ”.
Kreikan pääministeri George Papandreou yrittää pelastaa uppoavaa Atlantistaan lupaamalla tehdä raskaitakin taloudellisia päätöksiä ja leikata budjettialijäämää, mutta samaan aikaan mm. kreikkalaiset maanviljelijät ovat lähteneet hurjina vaatimaan valtiolta ja EU:lta tukia maksuun. EU ei nimittäin ole suostunut maksamaan osaa maataloustuista siksi, että maatilojen omistustietoja ei ole saatu mihinkään tietokantaan kasattua. Noh, Kreikassa taitaa sellainen tietokantailu olla vähän tuntematon käsite ja lisäksi saattaapi olla niinkin, ettei kaikissa tapauksissa sellaisia selkeitä omistustietoja ole olemassakaan, kun varsinkin maaseudulla edelleen yhtä tilaa asuttaa monet sukupolvet anoppeineen ja vävyjen mummoja myöten.
Lisäksi kreikkalaisten perusluonteeseen kuuluu viha kaikenlaisia auktoriteetteja kohtaan. Kun laki sanoi, ettei skoottereilla saa enää ajaa ilman kypärää, jättivät nekin, jotka ennen käyttivät kypärää mopoillessa kypärät kotiin. Samoin esimerkiksi tupakkalait näyttäisivät olevan olemassa vain paperilla. No okei, lentokentillä ei enää taida kukaan kährätä tupakan kanssa…
Tokihan EU voisi halutessaan ”pelastaa” Kreikan ja pistää homman kuosiin, mutta siitä seuraisi vain se, että heti olisi toinen valtio samassa tilanteessa odottaen EU:lta pelastustoimia. Seuraavan valtion pelätään jo nyt olevan Italia ja jossain jo spekuloitiinkin sillä, että jos Italia ajautuu samaan jamaan kuin Kreikka, niin koko euron olemassa olo vaarantuu.
No, koska nämä talousasiat ovat minulle ihan hepreaa, mutta koska rakastan Kreikkaa ja todella pidän kreikkalaisista ihmisistä, niin kävin hieman vakoilemassa kreikkalaisista nettilehdistä, että mitä siellä oikein tapahtuu.
Tänään Ateenassa alkaa kaksipäiväinen maatalousasioita käsittelevä kokous. Maanviljelijät aikovat tukkia tiet traktoreilla. Bulgarian ja Kreikan rajalla maanviljelijät ovat jo saaneet aikaan sen verran kaaosta, että Bulgarian pääministerikin on käynyt sokoraa selvittelemässä. Kreikkalaiset maanviljelijät olivat nimittäin tukkineet teitä ja rajanylityspaikkoja Bulgarian suuntaan vastalauseena juuri EU:n toimille sekä alhaisille tukihinnoille.
Kreikkalaisten lehtien otsikot maalaavat piruja seinille. Oikeistolainen Estia-lehti kirjoittaa ”olemme romahtamassa, mutta poliitikot eivät tajua sitä”, johtavan sosiaalidemokraattisen puolueen, Pasokin, äänitorvena pidetty Avriani pelottelee ”kaaoksen ajavan maan konkurssiin”, selkeästi vasemmistolaiset lehdet kertovat maanviljelijöiden ja poliitikkojen neuvottelujen umpikujasta.
Maanviljelijöiden toimet näyttäisivät olevan otsikoissa, mutta palstatilaa ovat saaneet mm. nopeutetusti voimaan tulevat verojen kiristykset ja sosiaalietuuksien leikkaukset, joilla Kreikka pyrkii pelastamaan taloutensa.
Ihmisten vihaa on sopivasti kiehauttamassa joulukuussa 2008 mielenosoituksissa kuolleen pojan ampuneiden poliisien oikeudenkäynti.
…..
Minä en tiedä, että mikä on alunperin syynä kreikkalaisten ahdinkoon. Eihän se tietenkään mikään vauras valtio ole koskaan ollut, maanviljelys perustuu melko paljon ”pienviljelmiin”, luonnonvaroja toki on, mutta ei mitenkään merkittävästi oliiviöljyä lukuunottamatta (ja eiköhän ne kohta Kiinassa keksi jonkun nerokkaan tavan tehotuottaa oliiviöljyäkin) eikä matkailukaan riitä maata pystyssä pysymään. Lisäksi käsittääkseni Kreikka on hyvin jäykkä ja byrokraattinen monessakin mielessä ja ehkäpä ihmisillä on ollut hieman liikaa sellaista harhakuvitelmaa, että EU:n tai vaikka Kreikan valtion rahat tulevat sieltä ”taikaseinästä”…
Vaan kun nyt kuitenkin Suomi on pullollaan meitä Kreikan ystäviä ja tulevan kesän matkoja suunnitellaan, niin varatkaa ihmeessä majoituksia paikallisten ihmisten omistamista hotelleista ja huoneistoista ja käykää matkallanne syömässä paikallisten omistamissa tavernoissa, ostakaa välipalaksi kaupasta kreikkalaisia elintarvikkeita ja hedelmiä ja tuokaa tuliaisiksi paikallisia käsitöitä. Siinä ei kreikkalainen hirveästi matkailulla rikastu, jos kaikki pakkautuvat joihinkin turistikyliin all inclusive -paketin kanssa ja shoppaavat kotiin tuomisiksi rantakatujen kojuista kiinalaista rihkamaa.
Kun nyt on paljastunut, ettei IPCC:n väite sulavista jäätiköistä Himalajalla ollutkaan virhe, vaan tietoinen valhe, niin herää kysymys siitä, kuinka luotettavaa tiede on ja miten korkea on tiedeyhteisöjen moraali.
Tiedehän on tavallaan korvannut, ainakin osin, nykypäivänä uskonnon. Kun aikaisemmin Jumalan nimissä käytiin sotia, kytättiin ihmisten yksityiselämää, rajoitettiin sananvapautta ja tuhottiin kansoja, on tänä päivänä tiede tarjonnut suuria motiiveja suurille poliittisille päätöksille. Tieteen tai uskonnon politisointi on vanha ilmiö, eikä siitä ole pitkäkään aika, kun Euroopassakin vielä poltettiin kerettiläiset roviolla tai tieteellisesti perusteltuna tapettiin miljoonia ihmisiä kaasukammioissa. Historiatieteethän ovat myöskin hyvä esimerkki tieteestä, jossa on aina välillä vaiettu asioista ja tuotu toisia asioita korostetustikin esiin, yleistä trendiä tai poliittista tahtoa mukaillen.
Uskonnot ja uskonnolliset kirjat ovat aikojen kuluessa voitu muokata valtaapitäviä ja aikansa arvoja miellyttäviksi ja tieteen noustessa ”koko kansan huviksi”, on ollut pakko tehdä tieteellekin samoin. Esim. 1800-1900-lukujen sosiaalidarvinistiset ajatukset toimivat varmasti aikanaan melko hyvin.
Vaan toisaalta, jotkut kuvailevat tieteen olevan sitä, mitä tieteentekijät tekevät. Löysin erään blogin, jossa nuori tutkijaharjoittelija kertoo havainnostaan, että todellakin jotkut tutkijat jättävät esimerkiksi esittelemättä omaan tutkimustulokseensa sopimattomat näkemykset ja lähdeviitteet tai jopa omaa teoriaa tukemattomat tieteelliset tulokset.
Kun sitten miettii sitä, että nykyään median kautta meille tavallisille tallaajille ”myydään” tieteelliset tulokset ja teoriat totena ja niiden perusteella voidaankin sitten alkaa tekemään politiikkaa, niin melkoista yhteiskunnallista vastuuta tiedemiehet kantavat. Jos heidän moraalistaan emme me voi olla ollenkaan varmoja, niin mihin me voimme uskoa ja mitä tieteeseen perustuvia poliittisia päätöksiä voimme hyväksyä ja tukea?
IPCC on YK:n alainen järjestö, eikä suinkaan ainoa YK:n erityis- ja yhteistyöjärjestö, jossa tehdään tiedettä ja sen tieteen perusteella politiikkaa. Jos IPCC:ssä voidaan sekoilla surutta, niin mitähän kaikkea voidaankaan tehdä seuraavissa YK:n alaisissa järjestöissä:
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO)
Lastenavun rahasto (UNICEF)
Maailman terveysjärjestö (WHO)
Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO)
Kansainvälinen työjärjestö (ILO)
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR)
Yhdistyneiden kansakuntien naistenrahasto (UNIFEM)
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP)
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP)
Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö (UNIDO)
Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)
Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT)
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
Maailmanpankki
Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki (IBRD)
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA)
Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC)
Yhdistyneiden kansakuntien pääomarahasto (UNCDF)
Maailman postiliitto (UPU)
Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU)
Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO)
Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea (UNSCEAR)
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto (UNHRC)
Jos Mihail Bakunin eläisi nyt, hän huomaisi elävänsä keskellä painajaistaan, sitä, jossa maailmaa hallitsee tiedemieseliitti.
Tosi wanahoja mummoja ja A.F. Airoa fanittava ämmänriähkänä Suomen Kurjalan itkuvirsikunnahilta.
"Minä, Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipan poika, kirjoitan tämän. En ylistääkseni Kemin maan jumalia, sillä jumaliin olen kyllästynyt. En ylistääkseni faraoita, sillä heidän tekoihinsa olen kyllästynyt. Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan. En mairitellakseni jumalia, en mairitellakseni kuninkaita, en pelosta enkä tulevaisuuden toivosta. Sillä elämäni aikana olen niin paljon kokenut ja menettänyt, ettei turha pelko minua vaivaa, ja kuolemattomuuden toivoon olen kyllästynyt, niin kuin olen kyllästynyt jumaliin ja kuninkaihin. Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan ja siinä luulen eroavani kaikista kirjoittajista niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa."
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen